torstai 30. toukokuuta 2013

Einon suosikit



Kypsässä kahden kuukauden iässä Einon suosikkeja kirjallisessa maailmassa ovat Kirsi Kunnaksen  "Tiitiäisen satupuusta"
"Herra Pii Poo", "Muusa ja Ruusa" ja "Kattila ja perunat". "Ville ja Valle" jätti kylmäksi.



Herra Pii Poo

Herra Pii Poo
oli taikuri.
Hän huusi: hii hoo!
ja maata potkaisi
  ja taikoi:
    rusinoita
    mansikoita
    omenoita
    perunoita
    porkkanoita
    prinsessoita
    makkaroita,

siis
herra Pii Poo
oli noita.

Kerran
herra Pii Poo 
kulki Espalla.
Hän huusi: hii hoo!
ja maata potkaisi
ja sitten vespalla
hän ajeli.

Se oli herra Pii Poon
suuri erehdys.

Näes, noidan mahti
ei pysty koneisiin
ei moottoriin
ei mutteriin
ei polkimiin
ei vaihteisiin
ei kytkimiin

kerta kaikkiaan:
koneella on koneen tahti.

No niin,
herra Pii Poo
ajoi asemalle.
Hän huusi: hii hoo!
ja vespaa polkaisi
ja jäi junan alle.

Kuolen,
huusi Pii Poo,
liian aikaisin!
Hän huusi: hii hoo!
ja kuoli myöhemmin.

- Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satu


tiistai 28. toukokuuta 2013

Makeannälkä: Ian McEwan

Tänä vuonna suomeksi ilmestynyt Ian McEwanin "Makeannälkä" on leikkisä ja vanhanaikaisen kepeä,vaikka sijoittuukin vakoilun ja propagandan maailmaan. Lisäksi kirja sijoittuu 1970-luvulle,joka ei ole se hilpein ajanjakso.Ei mielikuvissani eikä kirjallisuudessakaan.  
Nuori Serena Forme värvätään  M15 tiedustelulaitokseen suoraan yliopistosta. Hän on omassa kasvuinympäristössään ollut se tähti, ei enää yliopistossa. Minulle välittyy kuva nautiskelijasta,joka tekee nopeasti,hieman alisuoriutuen, sen mikä sujuu,mutta ei juuri ponnistele lopputuloksen eteen. Serenalla on etunaan aikakauteen sopiva ulkomuoto. Hän on kaunis,mikä saattaa noilla vuosilla olla myös este uran käynnistymiselle.
Ian McEwan kirjoittaa ihanan tiivistä,tyyntä ja hämmästelevää kieltä. Ajankohdan tapahtumat käydään lyhyesti ja huolellisesti läpi. Samoin aikakauteen kuuluvia kirjailijoita kuten Margaret Drabble ja Mary McCarthy,joihin törmään edes viittauksina niin harvoin,että luulen keksineeni heidät itse hyllyyni. "Makeannälässä" on paljon sukulaisuutta Margaret Drabblen "Ei vuoksi eikä luode"-teokseen,joka ilmestyi jo 1970-luvun lopulla.
Pari valituksen sanaa. Epäilen,ettei sanaa "etätyö" tunnettu 70-luvulla. Takakannen teksti saa taas kerran epäilemään,ettei kustannustoimittaja ole lukenut kirjaa ollenkaan.
Hesarin Antti Majander on sitä mieltä,että "Makeannälkä" tuo kirjailijan tavallisten keskinkertaisten kirjoittajien joukkoon. Olen eri mieltä.  Ian McEwanin kirjojen joukossa tämä on paras.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Hesarin äänestys

http://www.hs.fi/kulttuuri/%C3%84%C3%A4nest%C3%A4+2000-luvun+paras+kotimainen+romaani/a1305680116212


Eli siis äänestys 2000-luvun parhaimmasta kirjasta!

Omat 5 ehdokastani ovat Sofi Oksasen Puhdistus, Pirkko Saision  Punainen erokirja, Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja , Hannu Väisäsen Toiset kengät ja Marja Björkin Prole. Mitkäs ovat sinun?






lauantai 18. toukokuuta 2013

Tuulikki Ijäs

Tuulikki Ijäksen romaaneihin olen törmännyt joskus 70-80-luvun taitteessa. Niissä on kiehtonut samanlainen arjen kuvaus kuin Anne Tylerilla. Tarkkoja, aistivoimaisia yksityiskohtia.  Nyt kiehtoo myös ajankuvaus. Kuinka paljon on arki muuttunut. Ijäs tarkastelee perheitä ja niiden monimutkaisia suhteita . Hän on myös kovin yhteiskunnallinen,vaikka hänen henkilönsä eivät välttämättä katso maailmaa puoluepoliittisesti. Perheen sisäinen vallankäyttö, yksinäisyys , oma näkemys itsestä peilattuna muiden näkemykseen sekä ihmisten keskinäinen hierarkia ovat toistuvia teemoja.
Hyllystäni löytyy ilman suojapaperia tosin, "Maisa ja upseeri". Se kertoo ujosta, keski-ikää lähestyvästä Maisasta,joka on huomaamaton,sisäsiisti. Hän rakastuu Jukkaan,joka on täysin hajalla omien toiveidensa ja hajonneen perheensä keskellä voimakkaan hierarkisessa ympäristössä.

"Toinen nainen,toinen mies" jatkaa Jukan pyristelyn kuvaamista. Alakuloinen kirja.

Hyllystäni löytyy myös "Rakas sisar". Se on vaikuttava kuvaus perheen vallasta, yksinäisyydestä ja yrityksestä murtaa tämä yksinäisyys kibbutsia myöten.
Tuulikki Ijäkseltä olen lukenut myös "Katsokaa tuomaria" ja "Papukaijan laulukirjan". Hän on ilmeisesti kirjoittanut nämä kirjat tiiviissä tahdissa 60-luvun lopulla ja ennen 70-luvun loppua. Netin kautta en löytänyt hänest mitään tietoa. Harmi. Hän on jäänyt unohduksiin,vaikka itse vertaan häntä kirjoittajana Anu Kaipaiseen.