sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Marja Björkin "Puuma" ja "Posliini"


Aikaisemmin tänä vuonna olin otettu Marja Björkin "Prole"-kirjasta. Silloin suunnittelin palaavani hänen kahteen aikaisempaan kirjaansa. Nyt jopa muistin kirjastokäynnillä etsiä ne käsiini.

"Posliini" on esikoinen. Siinä on myös esikoiskirjan ainekset. Kaikki on laitettu samaan kirjaan,vaikka vähemmän voisi olla enemmän. Björk onkin syventänyt "Prolessaan" tiettyjä teemoja,joita on jo "Posliinissa".

"Posliini" kertoo Jaanan tarinaa noin kuuden vanhasta aikuiseksi. Jaana on syntynyt 60-luvulla aviottomaksi lapseksi, kasvaa äidin liitossa tietämättä juuristaan. Aluksi hyvinvoivana kauppiasperheessä, myöhemmin laiminlyötynä äidin ja sittemmin mummon luona. 

Jaana pääsee ajoittain tätinsä ja tämän miehen luo Helsinkiin. Björkin yksityiskohtainen kuvaus tädin miehen keinoista luoda seksuaalinen suhde lapsen kanssa on kuvottava ja hyvin uskottava.Uutta tällaisessa kertomuksessa on, ainakin minulle, kuvaus lapsen riippuvuudesta hyväksikäyttäjäänsä.

Teos ilmestyi 2008 ja minulta jäi silloin huomaamatta.

"Puuma" kertoo keski-ikää ehkä hieman vanhemmasta Mallasta,joka elää ikuisessa avoliitossa. Seksuaalisuutta kirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti,kuten muitakin ruumiintoimintoja. Kirjassa kerrotaan myös Mallan lapsuudesta ja suvusta.
 Puuma-nimitys on jotenkin häiritsevä. Tämä Malla on kokonainen nainen historioineen eikä vain nuoren miehen metsästäjä.
"Puuma" ilmestyi 2010.

Suosittelen kumpaakin!


maanantai 10. syyskuuta 2012

Perintö: Carita Forsgren

Dekkareita ja trillereitä, varsinkin pohjoismaisia, luin paljon 2000-luvun alussa,kuten varmaan moni muukin. Niissä kiehtoi ajankohtaisuus, yhteiskunnallisuus ja tietysti jännitys. Sitten vain väsyin niihin. Kirjailijat ja teokset alkoivat mennä mielessäni sekaisin.
Nyt ostin , Hiltuseltapa tietysti, Carita Forsgrenin kirjan "Perintö". Kirjailija on tamperelainen. Hän on julkaissut muutaman historiallisen romaanin ja tämä on toinen nykypäivään sijoittuva jännityskirja.
Kirjan rakenne on monimutkainen useine kertojineen ja useine aikatasoineen. Kappaleet ovat melko lyhyitä ja tarinankuljetus ammattimaista.Teksti on siis nopea- ja helppolukuista.
Tarina kertoo rikkaan perheen aikuisista lapsista, suvusta, pettymyksistä,riidoista. Mitään yllättävää sinänsä kirjassa ei ollut. Kun henkilöt oli esitelty,lopun jo arvasikin. Hyvin kirjoitettua tekstiä silti mielellään lukee. Ihmettelin,kun en samaistunut kehenkään enkä kenenkään kohtaloa jännittänyt.
Tarinan näin jo silmissäni televisionäytelmänä. Hyvin visuaalista!
Kirjastoreissulla etsin Forsgrenin kirjoja muitakin. Sopivat tähän kylkiluumurtuman hoitoon.