perjantai 8. marraskuuta 2013

Anja Snellman: Pääoma

Anja Snellman kertoo uusimmassa teoksessaan lapsuudenperheestään ja erityisesti sisarestaan Marusta. Maru oli Anjaa 10 vuotta vanhempi, monin tavoin vajavainen ilmaisultaan, toimintakyvyltään ja myös ymmärrykseltään. Snellman kuvaa ja pohtii suhdettaan sisareensa, sisaren syntymää ja vanhempiensa elämää. 
Koin suuren oivalluksen kirjailijan kuvatessa sodanaikaista lääkkeiden käyttöä ja niiden mahdollista vaikutusta sikiöön. Toki olen tiennyt 1960-luvun talidomidilapsista,mutta sodanaikainen lääkkeiden käyttö oli uutta. Mitä oppimisvaikeuksia tai adhd-oireita silloiset vauvat saivat?
Kirjasta välittyi koskettavasti tunne yksinjäämisestä ,kun kaikki muut lapsuudenperheen jäsenet ovat kuolleet.
Toisaalta se seikka teki kirjan kirjoittamisen mahdolliseksi.
Snellmanin tapa kietoa tarinansa koukeroiseen mytologiaan, tässä kirjassa karhuteema, ja liittää  siihen mahdolliset ja mahdottomat maailmanluokan tähdet Meryl Streepiä myöten, vieroksuttaa minua. Olisin lukenut enemmän Marusta ja vähemmän mytologiaa. Samoin jäin miettimään, että Maru erityisyydessään , ei pelkästään sisarena, jäi ainoaksi lajissaan sisarelleen Anjalle. Nykyajalle tyypillinen vertaistuki olisi ollut tarpeen?