sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Taivaslaulu

  • Pauliina Rauhalan "Taivaslaulu" on tärkein kirja,jonka olen tänä vuonna lukenut. Se kertoo Viljasta ja Aleksista, nuoresta avioparista,jonka elämä on lestadiolaisuudessa. Lestadiolaisuuden pohtimiseen en tässä lähde,koska se on toisen kirjoituksen paikka.  Viljan uupuminen moneen ja tiheästi toisiaan seuraaviin raskauksiin on kertomuksen ydin. Lasten saaminen on saamista, ei vapaaehtoista eikä harkittua. Naisen on tehtävä mitä naisen on tehtävä. Aleksi kokee haikeana jäävänsä syrjään vaimon elämässä ja kaipaa vaimoaan. Kirjan kieli on kaunista, runollista ja jotenkin juuri tähän teokseen sopivaa. Sen tuskan ja kirpeiden, arkisten yksityiskohtien vastapainoksi. Rauhalan teksti on myös ironista, irvailevaakin mollamaija-, nukke ja barbivertauksineen.
  • En ihmettele, että  http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/taivaslaulu-nousi-kirjaston-kaikkien-aikojen-varatuimmaksi/642129/