Tänä vuonna suomeksi ilmestynyt Ian McEwanin "Makeannälkä" on leikkisä ja vanhanaikaisen kepeä,vaikka sijoittuukin vakoilun ja propagandan maailmaan. Lisäksi kirja sijoittuu 1970-luvulle,joka ei ole se hilpein ajanjakso.Ei mielikuvissani eikä kirjallisuudessakaan.
Nuori Serena Forme värvätään M15 tiedustelulaitokseen suoraan yliopistosta. Hän on omassa kasvuinympäristössään ollut se tähti, ei enää yliopistossa. Minulle välittyy kuva nautiskelijasta,joka tekee nopeasti,hieman alisuoriutuen, sen mikä sujuu,mutta ei juuri ponnistele lopputuloksen eteen. Serenalla on etunaan aikakauteen sopiva ulkomuoto. Hän on kaunis,mikä saattaa noilla vuosilla olla myös este uran käynnistymiselle.
Ian McEwan kirjoittaa ihanan tiivistä,tyyntä ja hämmästelevää kieltä. Ajankohdan tapahtumat käydään lyhyesti ja huolellisesti läpi. Samoin aikakauteen kuuluvia kirjailijoita kuten Margaret Drabble ja Mary McCarthy,joihin törmään edes viittauksina niin harvoin,että luulen keksineeni heidät itse hyllyyni. "Makeannälässä" on paljon sukulaisuutta Margaret Drabblen "Ei vuoksi eikä luode"-teokseen,joka ilmestyi jo 1970-luvun lopulla.
Pari valituksen sanaa. Epäilen,ettei sanaa "etätyö" tunnettu 70-luvulla. Takakannen teksti saa taas kerran epäilemään,ettei kustannustoimittaja ole lukenut kirjaa ollenkaan.
Hesarin Antti Majander on sitä mieltä,että "Makeannälkä" tuo kirjailijan tavallisten keskinkertaisten kirjoittajien joukkoon. Olen eri mieltä. Ian McEwanin kirjojen joukossa tämä on paras.
Tämä on ainoa McEwan, joka ei auennut minulle. Tosin en kovin pitänyt poltteestakaan, mutta kaikki muut Ianin kirjat ovat olleet hot.
VastaaPoistaEhkä liian leikkisä minun tajuta ja sitten kun on jotain kaksoisagenttia tms. en jaksa innostua.
Leena, mieltymykset ovat ennenkin meillä menneet ristiin. Saas nähdä,miten jatkossa
VastaaPoista