Vanhoja naisten viihderomaaneja

"Lukuisissa 1920-1930-luvuilla julkaistuissa teoksissa kuvataan päähenkilönä naista ja hänen elämänvalintojaan sekä elämänmenoaan uuden ja vanhan maailman ristiaallokossa." Näin toteaa Tarja Kytönen Pro Gradu-työssään "Naiskuva Hilja Valtosen romaaneissa 1920-1930-luvuilla" Helsingin yliopistolle joulukuussa 1998.

Sama pätee muihinkin jokseenkin saman aikakauden pohjoismaisiin naisten viihderomaaneihin. Nainen kuvataan modernina aktiivisena toimijana,jonka sormissa usein roikkuu savuke,joka  ajaa autolla ja ainakin pyrkii ammattiin jollei jo toimi siinä. Romantiikka kuuluu lajiin,mutta silti ympäröivä todellisuus esitellään hyvin realistisena. Gunnar Widegrenin teoksessa "Prinsessa Pettersson" jopa niin realistisena,että nykyajankin lukijaa häkellyttää.Kirjoissa vetoaa myös reipas huumori,joka kohdistuu sekä tapainkuvaukseen että henkilöihin päähenkilöä myöten.Kirjat ovat siis voimakkaasti kehityskertomuksia ja niistä välittyy opetuksina sinnikäs yrittäminen, oikeamielinen moraali ja vastapuolina elämästä nauttiminen itselle uskollisena.

"Pörri, se olen minä" ja "Kyökin puolella" julkaistiin uusintapainoksina pokkareina 1970-luvulla,jolloin jäin heti niihin koukkuun. Hilja Valtosen "Nuoren opettajattaren varaventtiili" löytyi mummun kirjahyllystä 1920-luvun painoksena.Kirjasta välittyi voimakkaana aistimuksena myös musteella  kirjoitettu omistajan nimi koristeellisella käsialalla.

Uusia painoksia en ole huomannut,joten nyt ostelen vanhoja, vaikka minulla jo olisikin kyseinen kirja.Luen ne kerran kesässä,eivätkä vanhusparat tahdo sitä enää ehjänä kestää .Lisäksi kansikuvat funkkistyylineen kiehtovat.

Kirjailijoita Hilja Valtonen, Margit Ravn, Gunnar Widegren ja Sigrid Boo.
Näitä kirjojani esillä Loimaan pääkirjaston vitriinissä 12.5 lähtien muutaman viikon.

William Boyd: Jäätelösota

Mahdollisesti Downton Abbey-draamasarjan vaikutuksesta kaivelin hyllystäni samaan aikaan sijoittuvan opuksen. Olikin mielenkiintoista tavata pitkästä aikaa.  Olin etusivulle nimeni perään merkinnyt vuosiluvuksi 1984. Enkä usko lukeneeni kirjaa uudestaan ennen kuin nyt, 28 vuoden jälkeen.

"Jäätelösota" sijoittuu siis ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Englantiin ja itä- Afrikkaan. Henkilöitä on paljon, kaikki yhtä eksyksissä. Minulle päähenkilöksi nousee opiskelijapoika Felix Cob. Hänen ihannoima veljensä Gabriel, tämän vaimo Charis sekä amerikkalainen kahvinviljelijä Walter Smith ovat yhtä hyvin päähenkilöitä .

Hahmoja on siis lukuisia, sekavuuteen asti. En kaikkien sivujuonteiden merkitystä ymmärtänyt nytkään ja tuskin silloin abiturienttivuonnakaan. 

Sodan tylsyys, likaisuus, kurjuus ja arvaamattomalla hetkellä satunnaisesti iskevä julmuus välittyvät teoksesta hyvin. Haukottelin henkilöiden mukana odottaessani heidän pääsevän asemapaikkaansa ja säikähdin ihan fyysisesti äkillistä raakuutta.  Samoin Boyd kuvaa taitavasti aistimuksia, värejä ja tuoksuja.

Kirjan suomensi aikoinaan Eila Pennanen. Taattua työtä siis.

William Boyd syntyi Ghanassa 1952. Hänen esikoisteoksensa oli "Kelpo mies Afrikassa". "Jäätelösota" oli ehdolla Brooker-palkinnon saajaksi.